Tero Kettu

Tilastot

Uutiset: 23
Tapahtumat: 6
Ryhmät: 2

Testissä JT Splatmaster z200

user image 20.03.2013
Kirjoittaja: Tero Kettu
Kategoria: Junnupaintball
paintball.fi

Testissä JT Splatmaster z200

Enpä muista milloin sitä yhtä malttamattomana olisi odottanut pakettia postista tulevaksi. Nyt sieltä olisikin tulossa jotain samalla niin vanhanoloista mutta silti täysin uutta. JT Splatmaster z200, jihuu.

Ai mikä se on, kysyvät tietämättömät massat kuola toisesta suupielestä valuen. No sanotaan että se ei ole mitään kovin kummoista kisapelaajalle, ei sillä pärjää viikonloppu metsätaistoissa luultavasti pitkään eikä sitä varsinkaan voi kanniskella mukanaan pelimestoilla yyberkalliina fallossymbolina. Mutta se voi hyvinkin olla se tulevaisuuden syötti jolla saadaan koukutettua yhä nuoremmat kokeilijat lajin pariin.

(Klikkaamalla kuvista isommat versio, paluu selaimen takaisin-nuolella.)

Nythän paintballin harrastajien parissa on suosittu lajin aloittamista ns. yläaste-iässä, 12-15 vuoden korvilla. Totta on että monet vanhemmat ovat vieneet lapsiaan nuorempanakin kokeilemaan, mutta kipupallon pelaaminen ei kovin monelle alle 10-vuotiaalle pirtaan istu ilman merkkainten lähtöjen rajua tiputusta. Pahimmillaan liian kipuherkän noviisin peluuttaminen normaali harrastepelissä saattaa johtaa koko orastavan harrastuksen ikuiseen hyllyttämiseen. Saatikka hieman liioitellen, kisakentän todellisuuden iskeminen vasten kasvoja, itkuisen esiteinin juostessa pois maalia valuen, lähemenee-huutojen raikuessa korvissa. No ei oikeesti kai. Ehkä.

Tehdään siis laji aloittajaystävällisemmäksi ja siihen voidaan ennen kaikkea vaikuttaa varusteilla. JT:n invaasioaloite onkin viedä laji kokonaan uusille markkinoille eli 9-vuotiaista ylöspäin. Tätä varten vuonna 2012 alkoivat tulla pintaan promovideot JT:n uudesta Splatmaster-sarjasta, kunniaa nimellä lienee haluttu osoittaa yhdelle ensimmäisistä paintballiin 1980-luvulla tarkoitetuista merkkaimista.

Markkinoille tuotiinkin alkuun kaksi uutuutta, JT Splatmaster z100 (pistoolimalli) sekä JT Splatmaster z200 (kiväärimalli). Molemmat versiot toimivat pelkällä jousivoimalla, mikä eliminoi erillisen kaasun tarpeen ajoaineena, ovat sähköttömiä että myös vedellä puhdistettavia. Tässä artikkelissa keskitytään esitelmöimään/elämöimään enemmän z200-mallista. Kiitämme testikappaleen toimittamisesta Paintball Sissosta.

Varsinaista myyntipakkausta en päässyt näkemään, Sissoksen toimittamana sain kuitenkin itse merkkaimen, asiaankuuluvan piippuplugin, muutaman kymmentä värikuulaa sekä käypiä reballeja.

Testejä ryhdyttiin suorittamaan pelottomalla iskuryhmällä joka sisälsi 5- ja 9-vuotiaiden koeampujien lisäksi pari yli kolmenkympin reilusti olevaa isompaa kakaraa.

533_blogs.jpg?width=250Yleisolemus


Ensituntumalla sekä näkemällä vempain yllättää, jotenkin odotti jotain muovista ja heppoisempaa. Sen sijaan merkkain tuntuu käsiin otettuna oikein tukevalta. Aikuisen käteen ja lapsellekin, merkkain on kevyt, eikä pituudella pilattu. Merkkain on varustettu pistoolikahvalla.

Liipaisimen lisäksi ulkoiset liikkuvat osat sisältävät varmistimen, pumppukahvan sekä lipasjousen. Varmistin on ehkä kohderyhmään nähden hitusen jäykkä, mutta ajaa asiansa. Merkkaimen viritys ja laukaisu on naurettavan helppoa, testiryhmämme 5-vuotiaskin jaksoi virittää ja laukaista merkkaimen ilman minkäänlaisia ponnistuksia.

Piipun suuntaisesti ja sen päällä sijaitseva putkilipas ottaa valmistajan mukaan sisäänsä 15 palloa, mutta pienellä kikkailuilla saatiin lippaaseen 18 palloa ja piippuun yksi mokoma lisää. Varsinaisena forcefeedinä on putkilippaassakin jousi. Täyttö on sangen yksinkertaista; vedetään lippaan jousi eteen ja lukitaan, siten syötetään kuulat niin ikään jousivarmisteisen syöttöaukon kautta. Kun tarvittava määrä kun on tuhoainetta sisällä, vapautetaan lipasjousi. Homma toimii vielä niin ihanasti että kun lipasjousi on vapautettu, kuulat itsessään lisävarmistavat syöttöaukon kiinni pysymisen.

Merkkaimen kaliiberi on .50. Mitä ilmeisemmin tähän on päädytty syystä että pienemmälle kuulalle saadaan jousivoimalla parempi lähtönopeus. En minä tiedä, tämä nyt on vain sivistynyttä arvailua. Käytettävissä meillä oli normaaleja värikuulia sekä saman kaliiberin kumisia reballeja.

Syöttö ei pahemmin pätki nopeamminkaan ammuttaessa edes reballeilla. Palloa lähtee piipusta juuri niin nopeasti kuin jaksaa pumpata. Autotrigger ominaisuus kuitenkin on unohdettu ihan suosiolla :).

Koekappaleeni mukana ei tullut mitään varsinaista piippuputsaria, mutta ihan tuikitavallinen paintball merkkaimen swabi ajaa saman asian.

Merkkaimen oikealla sivulla olevien 10 ruuvin avaamisella päästään käsiksi sisuksiin, niitäkään tosin ei ole kovin paljon. Yksi jykevä jousi, jonkilainen mäntä ohjureineen ja tupladetentit pallon pitämisen paikallaan. Vedellä peseminen kuulosti ensi alkuun rajulta optiolta, mutta eipä juuri ruosteenraiskattavia komponentteja olekaan, jousta lukuun ottamatta

534_blogs.jpg?width=250Maalailua


Kuinkas se pääasia sitten eli itse ampuminen tahi viattomien pikkupalleroiden merkkaaminen? Otettiin siis merkkain kätöseen.

Varsinaiset värikuulat ammuttiin suurimmaksi osaksi ulkotiloissa palttiarallaa -20 asteen pakkasessa. Kuulat pidettiin taskulämpiminä ja maalitauluna toimi vanha hyllylevy joka jostain saatiin kaivettua esiin. Ampumaetäisyydeksi otettiin 15-20 metriä, kun ei sen pitemmälle hankeen viitsitty laiskuuttamme maalitaulua virittää

Tarkkuus yllätti. Kiinteäpiippuiseksi merkkaimeksi laukaukset löysivät tauluun vaivattomasti, kovaan levyyn napsahdusten saattelemina syntyikin vallan värikkäitä osumia. Kuulien pienuudesta huolimatta filliä tuntui olevan runsaasti. Kun maalitaulu vaihdettiin keppien varaan ripustetuksi takiksi, bounssejakin rupesi tulemaan. Pitemmälle pellolle ammuttaessa ihan lentomatkaa arvioidaksemme, kuulat leijasivat tuplamatkan kuin kuin pelkkään tauluun ampuessa. Eli karkeasti ottaen yli 30 metriä.

Tietysti vähän kellottaakin piti. Kronolla vaihtelu oli yllättävän pientä, lähdöt hipoivat parhaimmillaan lähellä 140 fps:sää kuitenkaan alittamatta 130 fps:n lukemaa.

Noin vaatimattomat lähdöt eivät ainakaan kuulosta tuskallisilta, vaan miten käytäntö. Kokeillahan piti.

535_blogs.jpg?width=250Ensivaiheessa testiryhmämme aikuisen näköiset jäsenet päättivät suorittaa koeammunnan suoraan kämmenselkään lähietäisyydeltä varsinaisilla värikuulilla. Hammasta puren vedettiin liipaisimesta... noh nipistyskö se tunne oli, ei sitä ainakaan aikuinen kivuksi voinut sanoa. Ammuttiin parikertaa kahta miestä varmuuden vuoksi, ilman mainittavia traumoja. Reballeilla kokeiltaessa kokemus oli hivenen tuskallisempi, mutta ei mitään verrattuna normaalihkoon 270 fps osumaan .68 pallolla.

Lapsethan ne kuitenkin varsinainen kohderyhmä olivat, mitenkäs mitenkäs.

536_blogs.jpg?width=250Itsehän ei tietysti lapsukaisia kehdannut kiusata, joten pikaisen koulutuksen jälkeen ja asianmukaisilla maskeilla varustettuina, suoritettiin reballammunnat sisätiloissa. 5-vuotiaan tarkka-ampuja lahjakkuuden pistäessä kuulaa ilmaan reilun viiden metrin päästä, 9-vuotias varsinaisen kohderyhmän jäsen suoritti näyttävää kujanjuoksua huoneesta toiseen toppavaatteissa näin alkuun. Muutamaa kunnolla kopsahtanutta osumaakaan ei kuulemma tuntenut, tosin sitten ilman toppatakkia uskalikko tunnusti pallojen jo tulevan hieman kovempaa ja ilkeämmin kuulostivatkin napasahtavan, vaan itkuun ei mennyt homma missään vaiheessa vaan nauru raikasi. Varsinkin sitten kun aikuinen vaihdettiin maalitauluksi. Myös ihan ilman liikkuvaa maalia tapahtuva lelujen tiputtelu hyllyn päältä oli erittäin suosittua. Ei muuten riko kuulat lipaston laseja eikä jätä jälkiä seiniin, vaikka talouden naispuoliset ihmiset niin epäilivätkin.

Lopputulemaa


Meidän taloudessamme tästä innostuttiin sen verran paljon että suunnitelmissa on tilata kaikille perheenjäsenille omat, jopa äidille, että päästään keväämmällä kunnon ulkopeleihin. Mielenkiinnolla jäädään suomalaisten liikkeiden hintojen asettumista odottamaan, ison veden takana näitä näytetään markkinoivan 39-45 dollarin hintahaarukassa.

Suurin kysymys, tarvitaanko tätä? Ehdottomasti.

Pakko sanoa, tämä on ideana loistava. Edullinen, turvallisempi ja todella kätevä tapa jolla junioritkin pääsevät tutustumaan paintball pelin maailmaan hivenen helpommin. Pelihän sitten vie mennessään iästä riippumatta. Jos ostatte tämän omalle lapsellenne tai sukulaiselle, muistakaa hommata itsellennekin. Koska porukassa pelaaminenhan on kaikkein hauskinta!

Tero Kettu
22/03/13 09:50:46 @tero-kettu:

http://www.youtube.com/watch?v=-P3HSiCL1yw

Promoturnausta viimevuodelta.


Tagit